Jäätelöä ei saa kuin kaupasta — tyylilajina 70-luvun euroviisugenre

Hei taas, ja antoisaa syksyä kaikille. Antti Kaukomaa -projektin kesätauko venähti hieman pitkäksi, mutta nyt on saatu taas projektia uudelleen liikkeelle. Syyskausi avataankin harmittomalla rallilla, jolla ei sen paremmin kuuta tavoitella — vedetään vaan! Antti Kaukomaahan on tällainen pieni musiikkiprojektini jonka avulla koitan kehittyä lauluntekijänä ja julkaista tuotoksiani. Palautteen saaminen on kehittymisen edellytys, joten suuri kiitos teille kaikille jotka olette jaksaneet kannustaa ja kommentoida. Ja sitten, eikun päivän epistolaan!

Euroviisut

Meille seitsemänkymmentäluvulla kasvaneelle Euroviisuilla on aivan oma merkityksensä. Ennen Lordin vahingonlaukausta tuo show kasvatti suomalaista kollektiivista myötähäpeää ja pettymysten sietokykyä. Toinen toistaan kummallisimmilla kappaleilla lähdettiin kisailemaan, mutta aina uskottiin omiin mahdollisuuksiin. Toisaalta joukossa oli kyllä helmiäkin. Esimerkiksi ABBAn voittovuonna 1974 Suomi lähetti Caritan Älä mene pois, joka on aivan älyttömän hieno kappale, ja tässä orkesteritaltionnissa laulusuorituksena aivan uskomattoman tasokas. Tai, kun nyt tässä ollaan niin kuuntelehan tämä 2003 versio Caritalta. Suomen Carole King, rummuissa vuorenvarma Nykänen!!

Itselleni kuitenkin parhaiten vinoon kolahtanut suomalainen Euroviisukappale oli jo esikarsinnoissa vuonna 1977 karsiutunut Liehuva Liekinvarsi. Tuo jos joku olisi pitänyt saada loppukilpailuun! Käsittämätön euroviisugenrepläjäys, jossa alussa Olli Ahvenlahti vetää vappuvalla synalla (Moog?) ja Rhodesilla upean näköisesti — ja tästä lisää myöhemmin.

Jäätelöbiisi

Tämänkertainen kappale on sävellyksenäni jo hieman vanhempaa tuotantoa. Ajankohdan paljastaa heti ensimmäinen lause jossa mainitaan puhelinlangat. Tein tämän nyt kuultavan version tässä kuukausi takaperin, ja hauska syksyrallihan siitä tuli. Mielestäni tässä olisi ollut ainesta -70 Suomen Euroviisukarsintoihin. Ei voittajaksi, mutta kirittäjäksi, sillä genre ja poljento ovat oikeita.

Laulu kertoo syksyn tunnelmista. “Jäätelöä ei saa kuin kaupasta, uimarannoilla ei ole tungosta”. Kun nyt juuri katsoo ulos ikkunasta, niin hienosti sopii tunnelmaan. Mitään sen syvempää viestiä ei ole, kunhan vaan lauleskellaan, niinkuin Euroviisuissa. On itseasiassa vapauttavaa tehdä välillä lauluja joissa ei ole sanomaa eikä syviä vesiä.

Ketkuta ja jyrää

Nyt kun aloin työstää tätä vanhaa laulua uudelleen, koitin kovasti saada puhallettua menoa ja meininkiä soitantaan ja laulantaan. Kappaleen olisi osatessaan voinut varmastikin tehdä kitaroilla ja säröuruilla rokahtavampaan suuntaan, mutta taidot loppuivat kesken. Niinpä ollaan enemmän steelydan kuin jonlord osastolla, kuten Paukolan Kari tekelettäni kuunneltuaan totesi.

Laulun keskelle on jälkisyntyisesti istutettu C osa, jossa vedellään aito Moog -soolo. Se on suora kunnianosoitus tuolle Ahvenlahden ja Markku Blomqvistin Liehuva Liekinvarsi -kappaleelle. Kun rakentelin synasooloa, niin muistin välittömästi Liehuvan Liekinvarren. Jotenkin niihin tuli samanlainen fiilis ja niin tukalasti kuuma.

IMG_9532

Little Phatty — viimeinen Bob Moogin itsensä suunnittelema syntetisaattori — ujeltaa Euroviisusoolon

Video- ja mustavalkovalokuvausta

Yksi syy Antti Kaukomaa projektin hiljaiseloon on perinteisen filmille tapahtuvan mustavalkovalokuvauksen hitaus ja vaikeus. Innostuin kuvaamisesta uudelleen kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen, ja se on vienyt aika lailla harrasteaikaani. Tämän kappaleen videolla näkyvät kuvat ovatkin -50 luvulla valmistetulla Rolleicord ja -60 -luvulla valmistetulla Hasselblad kameralla 6x6cm kokoiselle mustavalkofilmille otettuja ja itse kehitettyjä. Ja kuvissahan tietysti näkyy Tampereen syksyä.

Ennen tämänkertaisen kirjoituksen julkaisemista katselin tuossa muutamia alkuvuoden tekeleitäni. Minun täytyykin tunnustaa, että en yhtään pidä noista videoista. Ne ovat sangen amatöörimaisia sanan ikävässä merkityksessä. Nyt päätinkin tehdä tällaisen erilaisen videon joka enemmänkin palvelee keinona youtubelataukseen. Toivottavasti ei vie huomiota musiikilta. Jos jollakin on hyviä vinkkejä noiden videoiden tekoon, niin mielenkiinnolla ottaisin vastaan.

Eli tässäpä tämä, Antti Kaukomaa -projektin uusin kipale.

Ja tässä Sound Cloud:

 

4 vastausta artikkeliin “Jäätelöä ei saa kuin kaupasta — tyylilajina 70-luvun euroviisugenre”

  1. Antti lähestyy seuraajilleen jo tuttua biisiä komeasti uudesta kulmasta, Biisi oli jo alunperinkin hyvä, mutta nyt on soitinnus, sovitus ja soundit tuotu aivan uudelle tasolle.

    Lisänä, eikä pelkästään lisänä, vaan ihan uutena ulottuvuutena, toimivat nuo yksinkertaisen vaikuttavat paikkaan sidotut mustavalko-retrovalokuvat, jotka voin hyvin kuvitella olleen Antin mielessä jo alkuperäistä versiota tehdessä, ja jotka me muutkin nyt pääsemme näkemään. Tähän biisiin kuvitus istuu kuin lateksihansikas, mutta samalla mietin onnistuisiko Antti käyttämään samaa tekniikkaa myös henkilökohtaisempien tai merkitykseltään syvempien biisien visualisointiin.

    Katsoin heti 5 kertaa putkeen, ja joka kuuntelukerralla löytyi jotain uutta.

    Kuuntelin tietenkin kunnon vehkeillä. Soundit on ihan jumalaiset. Rummut, ja etenkin bassari, basson (ei taida tässä olla kielisoitin?) kanssa toimii niin hienosti, että mietin kannattiko mun edes päivittää oma perinteinen bassoni uuteen, kun en koskaan kuitenkaan saa siita tuommoista soundia irti.

    Maukkaat ja biisin mukana alati kehittyvät ”torvet”, ja kaikki pienemmät jutut.. tämä kestää hyvin kuuntelua, ja toivottavasti auttaa edes muutamaa loskassa tallaavaa kuuntelijaa kestämään uuteen kevääseen.

    Liked by 1 henkilö

Jätä kommentti